Etsi
  • Neiti Raunio

Baltic Marinen Kari Karlsson haluaisi Turun seudulle kaupunkiveneilykulttuurin

Päivitetty: 30o loka 2019

Kari Karlsson aloitti viisitoistakesäisenä, suoraan peruskoulusta, työskentelyn isänsä perustamassa Baltic Marinessa. Kymmenen vuotta sitten yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos Nils Karlssonin jäädessä eläkkeelle ja Kari Karlssonin ottaessa ohjat.


- Tämä on ensimmäinen ja toivottavasti myös viimeinen työpaikkani. Aloitin aikoinaan keittämällä kahvia, siivoamalla ja työskentelemällä varastomiehenä. Ja kaikkea sitähän teen edelleen, Karlsson naurahtaa. Olemme kaikki, sihteeriä lukuunottamatta, aloittaneet työnteon täällä samalla lailla. Varsinaista työssäoppimista.


Karlsson luonnehtii Baltic Marinen toimialaa varustamoiden rautakaupaksi ja kertoo erilaisten teknisten varaosien lisäksi toimittavansa laivoihin myös samanlaisia asioita kuin kodeissakin käytetään eli lamppuja, laattoja, sulakkeita ja suihkuverhoja, tosin vaan hieman isommassa mittakaavassa.


- Pääosin asiakkaamme eivät ole Suomessa. Maailma ja kaupankäynti on internetin myötä kansainvälistynyt. Kun nuorena poikana aloitin, emme vielä myyneet airoja Bahamalle. Asiakkaamme olivat laivoja, jotka saapuivat Turun satamaan.


Menimme aamuin illoin vihko kädessä Siljan ja Vikingin laivoihin ottamaan tilauksia. Pitkän matkan alukset, kuten Finnlinesin laivat, lähettivät mereltä telefaxia ja me hankimme heille tilaukset valmiiksi satamaan. Nykypäivänä suurin asiakkaamme on Turussakin rakennettujen laivojen varustamo Royal Caribibbean Cruises.




Turku elää telakasta, sillä laivanrakennus on aina ollut enemmän tai vähemmän Turun kantava voima. Telakalla on valtava merkitys Turulle ja Turun talousalueelle.


- Meyerin perhe on Turulle ja koko Suomelle lottovoitto. Meyer panostaa ja investoi vahvasti telakkaan ja luo samalla positiivista uskoa Varsinais-Suomeen ja ihan koko maahamme. Turun kaupungilla on miellyttävä tehtävä julkaista ja kertoa hyviä uutisia. Kaupunkimme kehittyy ja täällä tapahtuu, en muista koskaan aikaisemmin olleen tälläistä.


Telakka ja työllisyys sekä tapahtumarikas ja merellinen Turku voisi olla houkutteleva myös kaupunkiveneilijöille. Olisi upeaa tulla Kuusistosta veneellä Aurajokeen ja käydä torilla ostoksilla, haaveilee Karlsson.


Hirvensalo, Kaarina, Kuusisto, Parainen ja Naantali – kaikista niistä pääsisi kätevästi suoraan Turun sydämeen veneellä. Kun katsoo vanhoja valokuvia tai postikortteja, Aurajoen rannat ovat täynnä veneitä. Pienet 5-6 metriset pulpetti- ja tuulilasiveneet ovat niitä, joita eniten myydään ja joilla suurin osa suomalaisista veneilee, toteaa Karlsson.


- Mekin tulemme vaimoni Jaanan kanssa Kuusistosta veneellä Ruissalon Telakalle pizzalle ja toisinaan veneilemme Paraisille ruokakauppaan. Vielä kun pääsisi parkkiin Aurajokeen.

Tukholmassa on elävä kaupunkiveneilykulttuuri, Turussakin voisi olla. Se vaatisi Aurajokeen ponttoonilaiturin, johon pienveneet voisivat kiinnittyä. Purjeveneethän eivät siltojen vuoksi pääse jokea ylöspäin. Ponttoonilaiturille hyvä paikka olisi Kirjastosillan ja Pinellan välinen osuus. Uskon, että tätä on moni muukin miettinyt. Nyt selvittämään asiaa ja toimeksi, heittää Karlsson pallon Turun kaupungille.





Turun, telakan ja kaupunkiveneilyn lisäksi Karlsson puhuu erittäin mielellään myös lempilapsestaan, jalkapallosta. Turun Palloseura eli Tepsi. Tepsiläiseksi synnytään ja luodaan samalla elinikäinen rakkaussuhde. Mutta mistä ne tepsiläisetkin tulevat – Nappulaliigasta! huudahtaa Karlsson.


Lapsena Karlsson pelasi monen muun turkulaisen tavoin Nappulaliigassa, kuten myöhemmin myös kaikki hänen kolme poikaansa. Lapset toivat poikavuosien jälkeen Karlssonin uudelleen mukaan Nappulaliigan toimintaan.


- Lapset kasvoivat ja lopettivat pelaamisen mutta mies jäi, nauraa Turun Nappulaliiga ry:n puheenjohtajanakin toiminut Karlsson.


Nappulaliiga on 50-vuotias urheiluseura, jonka toiminnan mahdollistavat sadat vapaaehtoiset vanhemmat. Lasten ja nuorten liikunnan tukeminen on kuin rahaa pankkiin laittaisi. Ja tämän päivän lapsethan pitävät meistä tulevaisuudessa huolta. Yrityksiltä hienoa yhteiskuntavastuullisuutta olisi tukea esimerkiksi työntekijöidensä lasten urheiluharrastuksia, sillä kaikilla ei ole mahdollisuuksia osallistua. Meidän tulisi pitää kaikki mukana ja yhteiskunnan lisäksi myös yritykset voivat tässä auttaa, summaa Karlsson.


Ihmisellä on monta intohimoa. Kari Karlssonin ensimmäinen ja rakkain intohimo on hänen vaimonsa Jaana.


- Samoihin aikoihin, kun aloitin työt Baltic Marinessa aloitimme myös seurustelemaan Jaanan kanssa. Käsi kädessä niin ylä- kuin alamäet. Eihän elämä tietenkään aina ole ruusuilla tanssimista, mutta tasainen elämä olisi tylsää. Jaana on edelleen paras ystäväni ja elämäni rakkaus, Karlsson sanoo ja hymyilee erittäin leveästi.


Teksti ja kuvat: Tanja Raunio / neiti Raunio Oy

Neiti Raunion blogi ilmestyy kerran viikossa kertoen intohimoisesti elämään ja ympäröivään maailmaan suhtautuvista ihmisistä ja näiden tarinoista.

0 katselukertaa

tanja raunio - tarinankertoja & toimitusjohtaja

Neiti Raunio Oy

©2019

www.neitiraunio.fi

  • Facebook
  • Twitter - Black Circle