Lindrothin puutarhasta eli DeliVerdestä tutun Liisa Lindrothin isä oli kauppapuutarhuri ja Liisa päätti, ettei hän ainakaan perheen puutarhassa tulisi koskaan työskentelemään. Niinpä puutarhurin tyttären tie vei Åbo Akademiin opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä.
Informaatioteknologia tai automattinen tietojenkäsittely, kuten alaa siihen aikaan kutsuttiin, oli kovin erilaista kuin tänä päivänä.
-Ensimmäinen ohjelmointityöni tehtiin reikäkorteilla ison kylmiön kokoiseen laitteeseen, jonka toiselta puolelta kortit tulivat ulos huutaen ”error”, kertoo Lindroth nauraen.
IT-alalla Lindroth sai tehdä haastavia ja isoja asioita, isoissa taloissa.
-En usko olleeni erityisen taitava, mutta tein asioita rohkeasti omalla tavallani ja tyylilläni. Olin maalaistyttö, joka sai tehdä töitä osaavien ja fiksujen ihmisten kanssa.
Maalaistytöksi itseään edelleen luonnehtiva Liisa Lindroth on kuin kala vedessä tai kuin minttu mojitossa, seurassa kuin seurassa ja tilanteessa kuin tilanteessa. Lindrothin filosofian mukaan kun laittaa hyvän kiertämään, tulee se takaisin jollakin tavalla ja kaupanpäälle saa vielä hyvän mielen.
-Nuorempana suhtautui asiohin paljon kriittisemmin. Iän myötä olen oppinut, miten mielenkiintoisia ihmiset ovat ja osaan nauttia koko rahan edestä. Se, että olemme erilaisia on rikkaus ja muilta ihmisiltä sekä yhdessä tekemisestä oppii ja saa itsekin uusia ideoita.
Olen aina avoimin mielin ja pyrin auttamaan muita. Harvoin, jos koskaan sanon millekään ei. Joskus toki saattaa olla hieman raskasta, mutta lopputuloksena on antoisa, hauska ja rikas elämä, summaa Lindroth.
Lindroth alkoi seurustelemaan Hannunsa kanssa lukion toisella, molempien lukiessa pitkää matematiikkaa. Hannu Lindrothin isällä oli vuonna 1937 perustettu automaalaamo nimeltä Maalausliike Auto. Sodan aikana Hannun isoäiti Ester piti liikettä auki. Asiakkaita ei tosin pahemmin ollut, sillä miesten lisäksi myös autot olivat rintamalla.
Perheyrityksessä jatkamisen sijasta Hannu opiskeli haaveammattiinsa – puutarhuriksi.
Kymmenisen vuotta Lepolan kauppapuutarhassa työskennellyt Hannu perusti vuonna 1996 Liisan isovanhempien maille Lindrothin puutarhan.
Hannu palveli Turun kauppatorilla ravintola-asiakkaita ja alkoi myös kuljettamaan Lindrothin salaatteja pieniin ravintoloihin, jotka eivät itse päässeet torille asioimaan. Näin syntyi pikkuhiljaa palvelukonsepti, joka perustui Turun toriin ja läheltä tulevaan, laadukkaaseen salaattiin.
-Salaateista laajensimme yrtteihin, aikana jolloin yrtit tarkoittivat lähinnä tilliä ja persiljaa sekä ruohosipulia. Tämä teki meistä ravintoloiden silmissä entistä kiinnostavamman. Paljon emme yrteistä aluksi tienneet, mutta apunamme olivat omat kätemme, osaamisemme puutarha-alalta sekä intohimomme tekemiseen ja tämä yhdisti meitä ravintoloitsijoiden sekä huippukokkien kanssa.
Olemme kulkeneet huikean matkan ja kasvaneet yhdessä – Lindrothin puutarha eli DeliVerde ja Turun ravintolat. Tänä päivänä Paninista aloittanut VoiVeljet on usean menestyvän ravintolan takana, Blanko on saanut seurakseen Nerån ja Mamin rinnalle on tullut Teatteriravintola Kivi. Fontana taasen synnytti Nooan ja Hyggen ja Kaskis on avannut Kakolanruusun.
On ollut järjettömän upeaa ja etuoikeutettua saada olla tässä herkkuketjussa mukana.
Ruokakaupunki Turku on kohdellut meitä hyvin, kiittää Liisa Lindroth.
Teksti: Tanja Raunio / neiti Raunio Oy
Neiti Raunion blogi kertoo intohimoisesti elämään ja ympäröivään maailmaan suhtautuvista ihmisistä ja näiden tarinoista.