Kauppatieteiden tohtori Martin Nordell aloitteli väitöskirjaansa Åbo Akademissa aiheenaan 'keskijohdon näkemykset organisaationsa strategiasta' ja kaipasi vaihtelua teoreettiseen kirjoittamiseen. Nordellin vanha rakkaus viineihin syttyi eloon ja lopulta viinit veivät miehen mennessään.
Tutkijana Nordell halusi perehtyä viineihin kunnolla. Miestä kiinnosti, miten erilaisista rypäleistä eri puolilla maailmaa saadaan erityyppisiä viinejä ja mistä se johtuu.
Nordellin viiniharrastus oli huomattu myös tämän kaveripiirissä ja niinpä kaverinsa pyysi Nordellia puhumaan viineistä yhdistyksensä kokoukseen.
-Se oli hauskaa ja meni hyvin. Ensimmäinen esitelmäni poiki lisää pyyntöjä ja herätti itsessäni lisää tiedonjanoa. Lopulta päädyin Viinilehdessä olleen ilmoituksen innoittamana työskentelemään Viini- ja ruokamessujen samppanjabaariin.
Yksi asia johti toiseen ja väitöskirjan teon ohella työskentelin parisen vuotta sommelierina helsinkiläisessä BLVD 26 -viinibaarissa, Nordell kertoo ja jatkaa viinien parissa toimimisen olleen hyvää tasapainoa strategiateorioille.
Nordell on opiskellut viinien saralla Wine and Spirit Education Trust WSET -tutkinnon Diploma-tasoon saakka sekä Champagne Master -tason tutkinnon Wine Scholar Guildin koulutuksessa.
-Mitä enemmän olen viinejä opiskellut, sitä vähemmälle ovat kauppatieteiden strategiat jääneet. Mitä enemmän viineistä oppii, sitä vähemmän huomaa tietävänsä. Koskaan ei ole valmis, ja se on hieno asia. Aina oppii uutta. Viime keväänä minut lyötiin samppanjaritariksi – olen vannonut suojelevani samppanjan maakuntaa ja tätä jaloa juomaa.
Alkuperäisessä ammatissaan Nordell konsultoi ja koulutti yritysjohtoa. Tänä päivänä Nordellilla on viinien maahantuontiin ja viinien koulutukseen erikoistunut yritys nimeltään Edge Wine Finland.
-Autan ravintoloita rakentamaan viinilistoja, perehdytän henkilökuntaa ja järjestän viinitastingeja. Konsultointi siis jatkuu, mutta ympäristö on eri – johtoryhmän huone on vaihtunut viinikellariin.
Nordellin oma suosikki on samppanja ja mielellään magnum -koossa, sillä samppanjan kypsyminen jatkuu pullossa ja juoman eleganttisuus pääsee paremmin esille kuin pienemmässä pullossa.
-Esimerkiksi piccolossa samppanja taasen kypsyy liian nopeasti. Periaatteessahan kaikki viini on rypälemehua, josta jossain vaiheessa tulee viinietikkaa, mutta siinä välissä se on juotavaa viiniä. Toiset parempia, toiset huonompia.
1,5 litran vetoinen magnum pullo kokona oli myös Sir Winston Churchillin suosikki.
”Magnum on juuri sopiva koko lounasaikaan kahdelle herrasmiehelle, josta toinen ei juo”, kertoo Nordell Churchillin sanoneen.
Hyvän palvelun omaavissa ravintoloissa samppanjaa on tarjolla laseittain. Ja aina voi kysyä henkilökunnalta, avaisivatko nämä pullon. Aina siis ei tarvitse juoda koko pulloa – ihan tavallisena maanantainakin on kiva nauttia lasillinen tätä kuninkaiden juomaa, Nordell toteaa.
Myös viinimatkoja järjestävä Nordell matkaa itse 4 – 5 kertaa vuodessa Ranskaan samppanjan maakuntaan oppimaan lisää suosikkijuomastaan. Matkojen ehdoton kohokohta on tapaamiset kellarimestareiden kanssa.
Nordellin silmät syttyvät, kun tämä alkaa kertoa matkoistaan.
-Päästä istumaan ja keskustelemaan kellarimestareiden kanssa samppanjasta! Joka kerta opin mestareilta uutta. Niin ja onhan ne kellarit vaan tosi hienoja, sanoo Nordell hymyillen.
Lopuksi Nordell tiivistää rakkautensa samppanjaan siteeraten englanninkielistä sanontaa:
You know what they said – tiny bubbles, no troubles.
Teksti ja kuvat: Tanja Raunio / neiti Raunio Oy
Neiti Raunion blogi kertoo intohimoisesti elämään ja ympäröivään maailmaan suhtautuvista ihmisistä ja näiden tarinoista.