tanja raunio - tarinankertoja & toimitusjohtaja

Neiti Raunio Oy

©2019

www.neitiraunio.fi

  • Facebook
  • Twitter - Black Circle
Etsi
  • Neiti Raunio

Simo Frangén - Pahkasikailija, Alivaltiosihteeri ja Maisteri samassa paketissa


Sanataiteen mestari, maisteri Simo Frangén oppi lukemaan 4-vuotiaana isoveljensä Timon mennessä kouluun. Veljesten äiti opetti koulun jälkeen Timoa, mutta ensin kirjainten salat aukenivat pikkuveli Simolle.


- Äitimme kertasi kirjaimia ja sanoja Timon kanssa. Minä opin meistä kahdesta ensin ja aloin täydentämään lauseita, lukemaan lauseet loppuun. Timo hermostui tästä ja löi minua kirjalla päähän. Sittemmin Timo on oppinut paljonkin, sillä hänestä tuli opettaja, Simo Frangén kertoo hymyillen.


Frangén luki lapsena paljon. Esimerkiksi melkein kaikki Nakkilan kirjaston kirjat. Varsinkin Pentti Saarikosken ja Franz Kafkan teokset hän luki hyvin tarkasti. Jo ennen Nakkila-aikoja, asuessaan Ulvilassa tuleva kirjailija oli noin kymmenvuotiaana löytänyt pakinoitsija Jammun humoristiset Yrjö-kirjat, joiden kautta sanat alkoivat saada tasoja ja tajua.


- Yläasteella ollessani näin Soundi -lehdessä Pahkasian mainoksen 'Tilaa Pahkasika – se on huono lehti'. En ollut koskaan ennen nähnyt mitään mainostettavan tuolla tavalla, joten tilasin Pahkasian itselleni joululahjaksi. Lehti ja lehden huumori iskivät kuin puolitoistametrinen halko, Frangén kuvailee.


- Kirjoitukseni muuttuivat, yritin olla hauska. Aivoni naksahtivat huumorin puolelle.

Siihen saakka ainekirjoitukseni olivat olleet asiallisia ja pohdiskelevia tyyliin 'Fuusioenergia vai fissioenergia ratkaisuna tulevaisuuden ongelmiin'.


Frangén oli saanut koulussa luettavaksi George Orwellin romaanin 1984, jonka jälkeen mies löysi Orwellin toisen klassikkoteoksen, Eläinten vallankumouksen, joka kuuluisine toteamuksineen ”kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, vaikutti Frangénin yhteiskunnalliseen ajatteluun. Myös musiikki muokkasi miestä.


- Punk-musiikki kiinnosti ja siinähän on yhteiskunnallista sanomaa, kun esimerkiksi Pelle Miljoona laulaa "Perkele, olen työtön”. Olin innostunut myös Turun undergroundista, jonka kautta Jarkko Laine teki vaikutuksen. Aloin seuraamaan sanoituksia, joilla on suomenkielisessä musiikissa tärkeä merkitys, Frangén toteaa ja mainitsee innoittajikseen Dave Lindholmin, Hectorin, Juice Leskisen ja Tuomari Nurmion sekä Suomen Talvisodan.


Frangén pääsi ylioppilaaksi Nakkilan lukiosta ja halusi päästä myös pois kotoa. Aina hyvin koulussa pärjänneelle nuorelle miehelle yliopisto jatko-opintoina oli luonteva valinta.


- Valitsin sosiologian pääaineeksi, sillä se oli tarpeeksi epämääräinen, siitähän ei valmistu oikeastaan mihinkään. Sivuaineina minulla oli sosiologian hengenheimolainen valtio-oppi sekä praktinen filosofia.


- Näkemykseni elämästä ei ollut vielä kunnolla hahmottunut, mutta orastava kiinnostukseni siitä, miten yhteiskunta toimii ja millaisella ajattelulla pääsee parhaisiin johtopäätöksiin, siivittivät valintojani. Olisin lukenut sivuaineena myös matematiikkaa, sillä olen aina pitänyt matematiikasta, mutta sitä ei yhteiskunnallisessa tiedekunnassa voinut opiskella. Otin sitten praktisen filosofian, koska niihin opintoihin liittyi logiikka, Frangén kertoo.


Simo Frangén oli alkuun ahkera ja nopea opiskelija, vajaassa kahdessa vuodessa mies oli jo graduvaiheessa opintoineen, kunnes opiskelijaelämä ja tie tulevaksi Alivaltiosihteeriksi vei mennessään.


- Yliopistossa opiskellessa oppii asioita, mutta siellä voi olla myös hauskaa, voi tavata mielenkiintoisia ja hauskoja tyyppejä. Tutustuin Pasi Heikuraan ja Pahkasian Markku Paretskoihin. Heikuran kanssa kaappasimme Sosiologian ainejärjestön lehden ja aloimme lähes kahdestaan kirjoittamaan lehteä huumoripainotteiseksi. Siihen saakka lehti oli sisältänyt lähinnä sosiologista pohdintaa, Frangén taustoittaa.


Ainejärjestön lehteä seurasivat Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TAMY:n lehti Aviisi ja sitä Rumba, Tampereen City-lehti ja etenkin Pahkasika. Ylioppilaskunta perusti Suomen kolmannen paikallisradion, Radio 957:n johon Frangén teki Maisteri Westermarckin tanssitunti -ohjelmaa.


Sen lisäksi hän teki Alivaltiosihteeri-yhtyeen silloisen laulusolistin Satu Kurvisen ja kitaristi Heikuran kanssa 957:aan huumoriohjelmia, jotka olivat tavallaan tulevan Alivaltiosihteeri-ohjelman esiasteita. Näiden nimet olivat Naurun remakkaa, Kautta rantain jätkät ja Raamit kaulassa. Alivaltiosihteeri-yhtyehän oli perustettu vuonna 1985.


- Olin wannabe -rokkarina yrittänyt näppäillä kitaraa, mutten oikein onnistunut siinä. Heikura näytti sitten, miten bassoa soitetaan. Pääsimme Alivaltiosihteerin esikoissinkulla ”Te olette huono yleisö” silloiseen suosittuun musiikkiohjelma Hittimittariin. Siinähän paikalliset raadit eri puolella Suomea antoivat pisteitä ohjelmassa esitetyille kappaleille. Me sijoituimme hienosti viimeisiksi.


Frangén ja Heikura perustivat opiskeluaikana puolueen, jolla he osallistuivat Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaaleihin.


- Siihen aikaan, eli 80-luvun alussa yliopistosta löytyi vielä palavasti ja jopa taistolaisesti politiikkaan suhtautuvia tyyppejä. Me vedimme Pasin kanssa eri linjaa. Puolueemme nimi oli Suomen Akateemisten Pienviljelijäin ja Poroerottelijain Keskinäinen Vakuutusyhdistys –puolue eli SAPPKV. Kampanjassamme lupasimme vain sellaisia asioita, jotka olivat jo toteutuneet. Esimerkiksi vaadimme yliopiston päärakennuksen eteen Väinö Voionmaan patsasta. Se oli ollut siinä jo vuodesta 1971 lähtien. Vaaliteemamme puhuttelivat opiskelijoita, sillä minä pääsin äänivyöryllä läpi kaksissa vaaleissa peräkkäin, Frangén muistelee.


- Aloitin tosi tiiviillä opiskelulla ja päädyin Pahkasian suuntaan. Joka syksy olin kyllä ilmoittautunut yliopistolle, mutten ollut opiskellut moneen vuoteen, kun Nakkilan Osuuspankki lähestyi opintolainan takaisinmaksun suhteen. Tuohduin OP:lle, kun häiritsivät tälläisellä pikkuasialla eli velanmaksulla, joten suivaantuneena päätin tehdä opintoni loppuun. Puolisen vuotta pankin yhteydenoton jälkeen valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi, Frangén toteaa hymyillen.


Alivaltiosihteeri-bändistä jalostui radioon suosittu Alivaltiosihteeri - Suomen virallinen ohjelma, jonka sketsit ja viikon viralliset palindromit toivat tullessaan 22 kirjaa. Simo Frangénista puolestaan jalostui kysytty tv-kasvo, jonka tähdittämä Maailman ympäri -ohjelma toi Frangénille kaksi Telvistä ja yhden Venlan. Lukuisten muiden palkintojen ja tunnustusten lisäksi Frangén on myös valittu kolmasti Vuoden Tamperelaiseksi. Sen jälkeen hänet diskattiin kisasta liian ylivoimaisena ja julistettiin Kesto-Vuoden Tamperelaiseksi.


Simo Frangén tekee paljon töitä esiintymistensä ja juontokeikkojensa eteen. Mies tunnetaankin tunnollisena sekä ahkerana sanataiteilijana ja tekstityöläisenä.


- Olen tottunut pelaamaan tekstin kanssa ja joidenkin mielestä olen jopa liian tarkka. Mutta jos jokin yksityiskohta on pielessä, muuttaa se koko tekstin tunnelman.


- Teimme 26 vuotta Alivaltiosihteeriä YLE:lle. Välillä tuli kysymyksiä, että teette varmaan kännissä näitä sketsejä, kännissähän saa hyviä ideoita. Huumoria tehdään humalassa, on kuitenkin vain myytti.


- Jos olisin kännissä tehnyt töitäni, olisin saanut aikaiseksi ehkä vain kolme sketsiä. Nyt teimme niitä Alivaltiosihteerin kanssa 10.000. Humalassa saattaa toisinaan saada jonkin idean, mutta sen jalostaminen toimivaksi vaatii paljon työtä, Simo Frangén summaa.


Teksti ja kuvat: Tanja Raunio / neiti Raunio Oy

Neiti Raunion blogi kertoo intohimoisesti elämään ja ympäröivään maailmaan suhtautuvista ihmisistä ja näiden tarinoista.

360 katselukertaa